Viime viikolla...

Maanantaina oli HAU:n treenit, tehtiin hyppäriä. Rata oli haastava, siinä pyörittiin paljon samoja esteitä joten oman pään kanssa oli hiukka ongelmaa, eli oli vaikeeta muistaa rataa kun mentiin useamman kerran samoja esteitä. Radalla pääsi käyttämään monia eri ohajuksia joten siltä kannalta oli todella hyödyllinen treeni. Opittiin myös uusi ohjauskuvio, eli poispäinkäännös. Tää ohajus tuntu alussa todella hassulle, mutta kun sitä muutaman kerran treenas niin osasin hyvin sitä käyttää ja Nita luki tätä hyvin. Radalla tuli pikkasen viilattavaa, mutta saatiin kerran myös nolla rata. Valssin kanssa mulla oli taas ajotusongelma, teen valssin usein vähän myöhään jolloin käännös ei ole optimaalinen, mutta onneks muutaamn toiston jälkeen tuli oikein pieniä käännöksiä.

Tiistaina ajelin Hyvinkäälle jossa nähtiin Pian kanssa. Tein itse ensimmäistä kertaa Demille nurtsille jäljen Pian valvovan silmän alla Jäljellä oli mittaa n. 15m. Demi oli kovin innokas ja eteni lujaa, mutta hyvin käytti nenää. Sitten siirryttiin kentälle jossa pikkasen tokoiltiin ja tottisteltiin. Demi teki 2 x tunnarin piilotettuna, eka vähän pihalla, mutta muisti sitten lopuks mitä piti tehdä, toka meni jo paremmin. Nita otti hyppynoutoa, jossa ongelmana palautus, tulee esteen ohi takasin. Hyppäs molempiin suuntiin kunhan muistutin. Sitten paikallamakuu Sonan kanssa. Käytiin hetki piilossa, Nita haukahti kaks kertaa kun paikalle tuli kaks vierasta koiraa. 

Keskiviikkona olikin aksavuoro Sporttiksella. Nitan treenattiin niistosokkaria ja sylkkäriä pienellä radanpätkällä, jossa myös kontaktiesteenä puomi aj kepit oli myös. Niistosokkari oli vaan tänään tosi vaikee, oma ajotus oli todella hukassa ja eihän siitä sujuvaa tullut millään, blaah! Kontaktit ja kepit sen sijaan meni hyvin . Demi pääsi treenaamaan rengasta. Sporttiksella kun on sellanen saumaton rengas, eli sen saa säädettyä mihin korkeuteen vaan, joten Demi sai sit hypätä 10cm korkeudessa olevaa rengasta, hyvin meni läpi kun heitin lelun renkaan läpi.

Torstaina tokoiltiin Kirsin kanssa Niittarissa. Nita sai aloittaa, tosin enää en muista missä järjestyksessä tehtiin, mutta seuraavia liikkeitä ainakin. Ruutua, jossa pallo valmiina ja myös tyhjään, ja ruutua siis eri sunnista. Hienosti haki ruutuun ja meni lujaa. Tyhjään ruutuun ei eka pysähtyny kun vasta viiveellä jolloin oli ruudun ulkopuolella, mutta lisä käskyillä sain korjattua ruutuun. Seuraamista, käännöksiä kumpaankin suuntaan ja kaikki eri tempon muutokset ja niissäkin käännöksiä. Tajusin etä en ollukkaan aikasemmin treenannu käännöksiä juoksussa, mutta nehän onnistu hyvin . Vaikeinta oli hidas, jossa mun oma asenne näkyy vahvasti Nitassa. Hitaassa mä vaan mietin että onpas hidasta ja tää ei etene mihinkään ja Nitakin pysyy vierellä, mutta ei oo ajatuksella mukana. Sain kyllä hyviäkin onnistumisia kunhan vähän satsasin omaan ajatukseen. Tehtiin myös sellasia seuraamisia jossa en saanut edes vilkaista Nitaa, ja se vasta outoa oli! Ei tavallaan yhtään tiennyt missä koira menee, tosin jostain sitä kumminkin aisti että se koira on siinä vaikka en yhtään vilkaissut, ja pysy hyvin kontaktissa paitsi hitaassa jossa katos. Tää oli aikas hyvä treeni. Niin ja sivuaskeleita otettiin myös, ne oli aika jees, paitsi Nita kyllä tulee vähän laiskasti oikeelle askeleissa, mutta pa oli toosi hyvät. Tunnaria, monta kertaa. Alkuun oma + vieras, meni vaan ekalle ja otti suuhun, huomas että oli väärä ja räkäs ja vaihto toiseen. Uusinta ja sama juttu. Ei siis haistellut vaan meni vaan suoraan toisen luo ja kun ei ollutkaan oma niin räkäsi pois. Jatkettiin niin että laitettiin lisää vieraita, nyt alko käyttää nenää tosin alkuun haisteli ja vähän maisteli, ehkä 5 krt onnistu hienosti. Meni kapuloille, haisteli kaikki läpi, otti oman ja toi, hyvä. Ja luovutus oli ok. Kaukoja, m-s vaihdot, jotka päin mäntyä, KOTILÄKSYJÄ tuli! Demi teki ruutua,  lähetys reilu 15 m päästä (kun Kirsi vei lelun ruutuun), hienosti menee ja lujaa vaikka etäisyyttä onkin jo enemmän. Tunnaria x 2. Tää on ehkä mun suosikki liike Demin kanssa. Tais olla kolmas vai neljäs kerta kun teki tunnarin ja voi vitsit... Piilotin kapulan ja Kirsi piti Demiä sen aikaa, palasin Demin luokse annoin haistaa kättä ja sanoin "oma". Mitä Demi tekee?! Vetäsee nenän täyteen hajuja mun kädestä ja lähtee suoraan nurmelle ja etsii pienen tovin ja löytää tunnarin ja tuo sen (tosin ei vielä käteen asti). Uudestaan ja sama juttu, tyttö tietää niin mitä tekee ja vitsit mikä nenän käyttö, mä niin tykkään  

Viikonloppu pe-su oltiinkin sitten leirillä Keski-Suomessa, Uuraisilla. Osallistuttiin Demin kanssa aktiivicollieiden pk leirille. Perjantaina töiden jälkeen pakkasin auton ja vein Nitan mun vanhemmille hoitoon josta matka jatkui Demin kanssa Hyvinkäälle, josta poimittiin kyytiin Pia ja Martti. Hyvinkäältä ajettiin Uuraisille, matkanteko kesti odotettua kauemmin kun perjantaina oli muitakin liikeenteessä mm. mökkiläisiä. Matkan aikana sattu ja tapahtu ja me meinattiin jäädä tielle, kun bensa oli loppumassa eikä bensistä kuulunut mailla halmeilla. Pieni pelko persuuksissa kyllä oli, mutta päästiin kyllä onneks tankkaamaan eikä jääty tielle.  Päästiin perille siinä ysin kieppeillä jonka jälkeen purettiin kamat huoneeseen, grillattiin ja hengailtiin. Koirat sai nukkua huoneissa ja Demi, Martti ja Aimee nukkukin kivasti kaikki omissa häkeissään. Lauantaian alkoikin sitten tositoimet kun päästiin treenaamaan. Alkuun tosin jakauduttiin ryhmiin ja meillä menikin tovi kun käytiin kouluttajan kanssa läpi kaikki ryhmän koirat ja ohjaajat ja mietittiin mitä kukakin tekisi päivän aikana. Me oltiin Demin kanssa jälkiryhmässä, jota koulutti tämän vuoden SM mitalisti jäljeltä, eli Hanna Helminen. Aloitettiin jälkitreenit pellolta, jossa jokaiselle tehtiin oman tasoinen jälki (ryhmässä oli siis koirakoita alkeista voittajaluokkaan). Demille tehtiin n. 15m suora jälki jonka Demi ajoi todella hyvin. Demillä oli edelleen kova kiire ja osa nameista jäi jäljelle, mutta nenä oli hyvin maassa ja hienosti pysy jäljellä.

Ohjaan Demiä nakilla paalulle, josta jälki alkaa. 

Eka jälki leirillä. 

Tyytyväisinä ja iloisina selvitetty eka jälki leirillä ja kolmas jälki ikinä.

Iltapäivä jälki metsässä. 

Iltapäivällä teemana oli janat, tosin Demille ei janaa vielä tehty kun ei olla kun muutama jälki tehty, joten Demille siis jälki joka tällä kertaa tehtiin metsään. Metsä oli kivaa mäntykangasta, jossa sammalta, jäkälää ym. matalaa kasvillisuutta. Demille tehtiin vähän pidempi jälki jossa 2 kulmaa! Myös tämän jäljne ajoi upeasti . Sunnuntaina aloitettiin taas pellolla jonne kaikki tekivät omat jäljet koirilleen ja yksitellen ajettiin ne myös. Demi sai aloittaa kun Demin jälkeä ei vanhennettu kuin kymmenen minuttia. Tällä kertaa oli 50 askeleen hevosenkenkä. Tää oli jo vaikeempi, mutta hyvin meni, kaarteessa joutui vähän tarkentamaan ennen kuin jatkoi, mutta hyvin käytti nenää. Muille koirille laitettiin keppejä jäljelle ja osa harjoitteli kulmia ja toiset piikkejä. Mielenkiintoista oli seurata eri koirakoita. Sunnutain vikat treenit tehtiin taas metsässä jossa tehtiin muille esineruutua, mutta Demille jälki, kun ei vielä osaa 100% tuoda mulle tavaroita vaan voi jäädä matkanvarrelle leikkimään niiden kanssa. Demin jälki oli taas pikkasen pidempi, ja kiire oli neidillä. Välillä jouduin ihan kunnolla pitelemään kun yritti rynniä eteenpäin, loppupalkasta tuli liian vahva tuoksu joten ties minne mennä vaikka ei nenää pitänyt maassa. Eteenpäin ei kumminkaan menty ennen kuin nenä taas meni maihin. Lopputulos oli se että jälki meni hyvin, tosin mun täytyy jatkossa kiinnittää huomio siihen että loppupalkka purkki on puhdas niin ettei tuoksu niin kauas ja se pitää myös piilottaa maahan kunnolla. Sain myös ohjeita millasia jälkiä loppuvuoden teen ja miten alan treenaamaan esineruutua. Täytyy todeta että leiri oli aivan mahtava kokemus  Mä en oo oikeen ajatellu että mua kauheesti kiinnostais pk lajit, mutta nyt kyllä iski pieni pk kärpänen. Vitsi jäljestys on siistiä! Ja meidän jälkikouluttaja oli aivan mahtava, sain paljon vinkkejä ja opin paljon muita koirakoita seuratessa ja Hannan anatamia vinkkejä kuunnellessa. Kaikilla koirakoilla oli pikkasen eri vahvuuksia ja vaikeuksia ja oli tosi makeet aseurata kaikkien treenejä. Vaikka ei Demin kanssa voitukkaan tehdä kaikkea samaa mitä muut niin oli kyllä tosi kivaa. Mä vaan odotan että pääsen kokeilemaan esineruutua, se vaikutti niin kivalta. Leirillä oli tosi mukavaa porukkaa ja ruokakin oli hyvää. Sunnuntaina tultiin kotiin siinä puolen yön maissa ja voi että mä olin väsynyt. Demi ei tietenkään olltu väsynyt kun oli lepäillyt koko automatkan ja se riemu kun Demi näki Nitan. On ne vaan niin rakkaita . Demi riekku yöllä, en tiedä kuinka kauan koska mä nukahdin saman tien kun sain pään tyynyyn. Oli kyllä rankka, mutta antoisa leiri. Näitä lisää!