sunnuntai, 11. maaliskuu 2012
Timo Rannikon koulutus
Rata oli aikas suoraviivainen, pitkine suorineen, 26 estettä.
Radalla sais siis juosta todella paljon ja kiire tuli. Luotto koiraan oli oltava jos halusi edes jotenkin ehtiä seuraavaan paikkaan. Radalla suurin osa ohjauksista tapahtu melko kaukana koirasta, oli paljon irtoamista ym. Koiraa ei voinut jäädä katsomaan, vaan kun oli lähettänyt koiran suorittamaan tehtävää oli juostava eikä voinut jäädä katsomaan tekikö se koira niin kuin käskin. Vekkejä mun pitäis myös käyttää paremmin hyödyksi, jotta saan suunnattua Nita hypyt oikeaan suuntaan, eli ponnistuspaikka pitää ajatella seuraavaa hyppyä ajatellen hyvään linjaan, jotta ei tulis niitä turhia kaarroksia. Nitalle oli myös vaikeata hypyllä 19, jossa oli hyppy 2m päässä väliaidasta. Kielsi muutaman kerran tän hypyn, sen takia että mun käsi laski ja myös sen takia että näytti siltä että joutuu hyppäämään väliaitaa päin. Tän suoran jälkeen käännyttiin takaisinpäin, joten oli tarpeellista että koira irtoaa jotta pääsi valssaamaan ajoissa ja juoksemaan taas takaisinpäin jotta ehti edelle hetkeksi ja sai tehtyä puolenvaihdon ja sain lähetettyä putkelle 22. Tein takaaleikkauksen hypyllä 23, mutta tässä ajoitus oli vähän hukassa ja kaarros valui. Saatiin tehtyä koko rata ja oltiin kyllä väsyneitä oman osuutemme jälkeen, siis sekä Nita että minä. Saatiin melko monta kertaa juosta edestakas noita pitkiä suoria. Timo on miellyttävä ja hyvä kouluttaja, itsellä ei vaan ihan palikat pysyny kasassa ja sen takai jäi vähän p***a maku suuhun. Mutta menisin kyllä uudestaankin Rannikon koulutukseen.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.