Mistäköhän aloittais ja mitä sitä enää muistaa?? No ainakin viime viikon tiistaina 8.6 oli agitreenit Hyvinkäällä, Tarja oli pentulomalla ja Tiina piti tunnin. Päivän teema oli kepit, ja niitä tehtiin ihan tosi paljon. Keppejen kummasakin päässä oli kolme estettä, yks suoraan keppejen edessä/takana ja yks keppejen oikeella ja yks keppejen vasemmalla puolella. Noista 6 esteestä aj kepiestä sitten tuli sellanen rata missä tais olla joku 18 estettä. Kepeiltä mentiin moneen suuntaan esteille ja taas takasin kepeille. Oli kyllä hyvää treeniä kun tuli kepeille lähestymisiä monesta suunnasta, mutta oli pikkasen liikaa Nitalle. Nitan kepit on ollu aika kivalla tolalla, mutta tiistaina mentiin aika paljon takapakkia. Tehtiin ihan liikaa toistoja, ainakin ne oli Nitalle liikaa... Nita kun tekee muutaman kerran hyvin ja jos sit jatkaa ni menee aina vaan huonommaks ja nyt niin kävi . Mun olis pitäny sanoo Tiinalle etten voi tehä niin paljoo toistoja mut en saanu vaan sanottua, paska homma! Jäi paska maku suuhun kun lopetettiin sit ihan huonoon suoritukseen. Torstaina olis voinu korjata tilanteen Hakkilan hallivuoron aikana, mut meikäläinen ei päässy treeneihin kun töissä oli grillibileet illalla.

Viime viikon aikana alotin uuden projektin. Lenkillä ollessa otan lyhkäsiä paikallamakuita kun koira tulee vastaan. Tässä ideana se että Nita pysyy rauhassa maassa vaikka läheltä kulkee vieraita koiria ohi. Nita kun tuppaa hermoilemaan tuntemattomia koiria niin ajattelin että tällanen vois auttaa. Ekalla kerralla ei menny ku vasta kolmannella käskyllä maahan, jäin Nitan viereen ja kun pysy maassa hiljaa niin palkkasin. Seuraavan koiran kohalla meni jo ekalla käskyllä maahan ja otin n. 1,5 m etäisyyttä ja ohikulkenut koira meni 2 m pästä ohi, pysyi hyvin vaikka vilkuili ohittanutta koiraa, taas kehuja ja namia. Tällasta treeniä otettu melkein joka päivä ainakin kerran, ehkä tuottaa joskus tulosta...

Sunnuntaina lähin alkuillasta pitkälle lenkille. Oli pilvistä, mutta ei satanu. No eipä menny kauaa ku alko sataa aika reippaasti ja tuulikin aika tosi paljon. Jatkettiin tietty matkaa ja lenkin loppupuolella päätin vähän tokoilla, piti testata miten Nita toimii sateessa ja myrskyssä. Heti alkuun paikallamakuu, etäisyyttä Nitaan 10 m. Nita oli ihan hiljaa ja paikoillaan (lonkka-asennossa) vaikka tuuli ja sato ihan kamalasti, ei haitannu neitiä vaikka puut heilu vieressä. Nitan ohi pyöräili myös lapsi ja äiti, ohitti Nitan 5 m päästä. Nita oli siis parkkiksella ja lapsi ja äiti tiellä. Mutta siis pysy tosi hyvin  . Paikallamakuu kesti 1,5 min. Sen jälkeen seurausta, kontakti pysy hyvin eikä ottanu mitään häiriötä. Myös jäävät avo tyyliin meni upeesti . Jäi kyllä tosi hyvät fiilikset kun neiti ei välittäny myrskyst mitään, hyvä Nita! Kotiin kun päästiin ni mun goretex takki oli hyvin pitäny vettä, mut perus ulkoiluhousut oli päästäny aika lahjakkaasti veden läpi, olo oli kuin uitetun koiran.

Tiistaian oli taas agitreenit Hyvinkäällä, Tarja oli taas kehissä . Oli kiva rata jossa pari tiukkaa käännöstä, mut kivasti haastetta, vähän erityylinen kun yleensä. Tässä jonkulainen ratapiirrustus:

Ekalla radalla (vihree numerointi) haastava kohta oli ekalta suoralta kepeille. Nita haki tosi huonosti ja kepit meni todella epävarmasti. Otettiin sit pelkkiä keppejä, muutama kerta niin että palkkasin oikeesta sisääntulosta ja puolessavälissä keppejä, tän jälkeen itsevarmuus alko palata. Keppejen jälkeen putki oli seuraava vaikeempi kohta, tässä venähti käännös vähän pitkäks, mut tokalla kierroksella sain parannettua käännöstä ja siis selkeesti tiukempi käännös kun ite jäin  esteellä nro 5. selkeesti jälkeen. Putken jälkeen taas perus settiä, A:n alastulolle tein valssin ja sain Nita kivasti 10 esteelle vaikka olikin aiak tiukkaa, esteelle nro. 11 oli taas vähän haastetta, vedin Nitan vastasella ja tein valssin 11. kohalla, meni ihan ok putkeen (12), mutta ei ollu mikään paras ratkasu, vauhti vähän hiljeni. Tokalla kierroksella vaihoin ton kympiltä yhelletoista ohjausta, heitin Nitan yhelletoista, niin että jäin aika kauas jolloin pääsin peruuttaa ja sain Nita paremmin, eli nopeemmin putkeen.

Toka rata oli musta helpompi, putkeen meno oli jo tosi hyvää kun oli ekan radan aikana tajunnu et pitää jäädä jälkeen niin Nita kääntyy tiukasti. Esteeltä 8. esteelle 9 tuli vähän isoa kaarta taas, menin ite jälleen liian pitkälle, sain Nitan kyllä just ja just ohjattua ysille, vaikka meinas mennä ohi. Otin ton kohan uudestaan ja lähetin keuempaa jolloin taas käänty tiukasti ja hyvin 9:lle ja loppu olikin ihan helppoa. Kivat radat oli jossa muutama tänka på, mut se on vaan hyvästä.

Eilen ja tänään oon ottanu paikallamakuita yksinään. Eilen oli 2 x 2 min, pysy hyvin ja oli hiljaa. Tänään otin yhen 5 min paikallamakuun, etäisyyttä 20 m. Ei ollu muuta häiriötä kun muutama auto tiellä johon matkaa joku 60 m. Nita otti heti lonkka-asennon ja oli rennon näkönen, ei läähättäny vaan oli suu kiinni ja napitti mua. Yritin olla kattomatta Nitaa, katoin vähän Nitan eteen ja välillä kummallekkin sivulle ja vaan ohimennen Nitaa. Kävin myös piilossa aidan takana, etäisyyttä tuli reilu 30 m, olin piilossa ehkä 10 sek. mutta kesti sen hyvin, palasin 20 m:iin ja jatkoin paikallamakuun loppuun. Eli kokonaisaika ekaa kertaa 5 min, jeejeejee! Otin vielä jääviä avo tyyliin, menintaakse n. 6 m päähän ja jäin seisomaan sinne vähäks aikaa ennen kun palasin Nitan viereen. Pysy sekä maassa että seisomassa eikä siirtynyt yhtään . Loppuun vielä luoksetulo... tulee aina täysii laukalla, on se niin söpö .

Nähtiin tänään Nala sakemanni lenkillä, voi sitä riemua  Neidit ei oo vähään aikaa nähny ja innoissaan ne metässä vähän aikaan viiletti. Nala on nyt 8 kk, mut se on kasvanu ihan älyttömästi, on jo aikuisen korkeus saavutettu. Nita oli Nalan eka kaveri, neidit tutustu talvella Nalan ollessa vajaa 12 vko:a ja siitä lähtien on aina innoissan leikkiny ja vetyäny rallia kun on nähty.