Nita ei päässyt aksaamaan kun on nyt ollu muutaman päivän kuin perässä vedettävä lammas. Sen sijaan kävin töiden jälkeen Berran varastomyymälässä shoppailemassa yli budjetin. No sainpas varaston viimeiset pinkit kartiot, pinkin jälkiliinan (muovitettu), nailon liina hakuun ja sitten vielä fleece hihna Demille.

Treffattiin Kirsin kanssa alkuillasta Puolarmaarissa, ensin tokoiltiin sitten ajettiin jälki ja lopuksi nuoriso pääsi metsään leikkimään. Demi aloitti ruudulla, otettiin läheltä paikkaa ruudussa, palkkasin pallolla. Palkkaantu alkuun hyvin kunnes haisto Nooan jäljiltä lihapullat, jonka jälkeen oli sitä mieltä että jos on ruokaa tarjolla niin eihän sit viittis leikkiä.


Sitten tehtiin hyppyä, nyt este oli jopa 50cm  Käytin tässä namialustaa apuna. Kyllä se siitä 50cm selvisi lepposasti yli, hih! Hyppyä siis pari toistoa. Sitten kontaktia perusasennossa, Kirsin naksutellessa. Mun tehtävä oli keskittyä olemaan suorassa ja katsoa vain ja ainoastaan eteenpäin, vaikeeta. Yritin alkuun vähän väliä kurkkia, mutta hyvä kun Kirsi piti mut ruodussa  Kontakti pysy hyvin ja Demi ei liikkunut pa:sta mihinkään vaikka välillä niin tekee kun olen suorassa enkä vilkuile sitä, mutta kiva kuin pysy korrektisti paikoillaan. Sitten seuraamista, joka lyhkäsillä pätkillä oikein mallikasta, ainakin omaan makuun. Aina on toki parannettavaa ja matkaa pitäis nyt alkaa pidentää. Kerran edisti ja poikitti rajusti, tästä ei palkkaa, pelkkä keskeytys ja uudestaan joka sujui paremmin. Kuten kuvasta näkyy on neiti kivan innokas


Lopuksi vielä häiriötä paikallamakuussa. Jäin Demin lähelle n. 1,5m päähän Kirsin häiriköidessä. Kirsi aloitti käskyttämällä ja kutsumalla, vapauttamalla, näihin Demi ei reagoinut, hyvin.  Sitten K kutsui lähempää ja piti kättä niin kuin siinä olisi namia, nyt Demi nousi. Käskin uudestaan maahan ja K teki saman uudestaan, edelleen nousi. Kerran vielä sama mutta vähän kauempaa, nyt käänsi pääät K:n luokse mutta pysyi maassa. Sitten taas käskytystä ja kaukokäskyjen käsimerkkejä, ekalla tais nousta, mutta sen jälkeen pysyi maassa, kunnes K tuli mun eteen seisomaan ja tässä samalla tavalla kaukokäskyjä kera käsimerkkien, tää oli sitten liian vaikea kun ei mua nähnyt, eli nouis istumaan. Oon kyllä tyytyväinen häiriökestävyyteen. Tottakai on parannettavaa ja lisää treeniä pitää tehdä, mutta kivasti kyllä kestää muiden käskyjä.

Sitten siirryttiin jäljestykseen. Tein lyhyen jäljen, joku reilu 30m, oli kevään ensimmäinen jälki. Laitoin alkuun namia joka askeleelle ja pikkuhiljaa vähensin niin että välillä oli 5 askelta ilman ja loppua kohden taas vähän enemmän. Löysi jäljen hyvin, pikkasen hosuen tultiin jäljen alkuun, mutta itse jäljestys sujui hyvin. Demi piti kuonon kiinni maassa, söi 90 % nameista ja kulki rauhassa ja tarkasti. Muutamassa kohdassa vähän tarkasti, mutta jatkoi hyvin. Syksyllä olltu koheltaminen oli hävinnyt ja nenä pysyi paljon paremmin maassa, ei kaahottanut vaan kulki maltillisesti. Ihanaa katsottava akun koira jäljestää



Lopuksi Demi ja Nooa pääs metsään leikkimään. Reilu 1h ne veteli pitkin metsää, hyvin epätasaisessa maastossa. Välillä painivat ja sitten taas peräkkäin milloin kumpikin edellä ja toinen perässä. Noi on kyllä niin ihania kaveruksia