Ajelin aamupäivästä Kirkkonummelle KKK:n hallille. Paikka oli aika pusikossa, mutta löysin onneksi perille vaikka en omistakkaan gps:ää. Olin reilusti etuajassa joten käytiin nitan kanssa lenkillä ennen kun mentiin halliin sisälle. Päivän ensimmäiset oli alkeisryhmän käyneitä agility harrastajia. No olin aika järkyttynyt kun näin niiden tason. Vissiin on ihmisillä aika monenlaisia käsityksiä siitä mitä alkeiskurssin käynyt koirakko osaa... Nämä kyseiset koirakot ei osanneet mm. pussia/ rengasta/putkea. Ja rimat oli maassa. Olin ihan että häh, eiks tän tason koirat oo alkeikurssilla olevia?! No Elli Kiviranta joka piti tämän ekan ryhmän ja sitten meidän ryhmän päätti muuttaa rataa koska ekalla ryhmällä oli ollut suuria vaikeuksia, eli meille tuli uusi rata.

Alkuun Elli vähän kyseli mitä kukin osaa ja kuulosti siltä että ollaan ehkä jotenkin samaa tasoa, mutta sitten kun alettiin tekemään niin tuli huomattua että tasoerot meidän viiden koirakon välillä oli todella huimia. Ihmiset siis nähtävästi kuvittelee että osaa todella paljon vaikka ei sitten osaakkaan... Alkuun ohjausharjoitus, joka todella yksinkertainen, tai siis meillä ei Nitan kanssa mitään ongelmaa, Nita hakee todella hyvin esteille joten tehtiin kumpikin tehtävä kerran ja vuoro seuraavalle koirakolle. Tämä ohjaustreeni oli todella vaikea monelle ja sitä jankattiin oikeen urakalla ja otettiin kahden esteen etapeissa. Eli saatiin Nitan kanssa odotella seuraavaa kierrosta hyyvin kauan. Seuraava juttu olikin sitten rata. Ei mitään kummempia, helppoja ohjausjuttuja. Tämäkin suoritettiin heti ilman virheitä, mutta otettiin uusiks jotta saatiin vähän hiottua vauhtia, kun mulla on tapana mennä edelle ja sit pysähdyn ja kun näin teen niin Nitan vauhti hidastuu, joten tässä uusinnassa oli ideana se että pidän ite vauhdin tasasena niin Nitakin pitää kunnon vauhtia yllä. Ja mun pitää jatkaa juoksua vikan esteen ohi jotta ei menetetä sadasosia sillä että ite hidastan ennen vikaa estettä.

Toinen rata oli vähän haastavampi, tosin ei siinäkään mitään ihmeellistä ollut, heti puhas suoritus. Tässä testattiin mulle ja Nitalle sopivimpaa ohajusta 2. esteelle. Testattiin jaakotusta, pakkovalssia ja niisto-sokkaria. Niisto-sokkari ei tohon 2. esteelle yleensä sovi isoille koirille, mutta koska Nita kuulemma kääntyy tosi näppärästi niin päätettiin kokeilla ja sehän toimi. Pakkovalssi tuntu ehkä ittestäni kivoimmalta, mutta oli ihan uus tuttavuus mulle, niin myös toi niisto-sokkari. Kiva kun saatiiin jotain uuttakin koska noi tänpäiväset radat/tehtävät oli helppoja, joten oli tosi kiva kun Elli opetti sit jotain muita juttuja meille niin sain jotain irti tästä päivästä.

Tän päivän anti ei siis ollu ihan sitä mitä olin odottanu, koska muiden taso oli yllättävän huono. Toi ryhmä missä mä olin niin siinä oli yks muu jonka koira hyppäs maxi-esteitä, muut meni 20-30cm tai rima maassa ja siis ne ei vaan ollu yhtä kokeneita kun me. Tää kuulostaa siltä että mä yrittäisin vaan kehua mua ja Nitaa, mutta siis me aletaan olla jo kisavalmiita niin toi ryhmä ei vaan sit ollu meille hyvä. Oli kumminki kiva seurata muiden suorituksia ja ihmiset oli mukavia. Ja onneks meillä oli Elli opettamassa koska se ties jo valmiiks minkä tasosia suunnilleen ollaan Nitan kans ja osas sit keksii meille vähän omia juttuja ja just huomautti mulle tosta mun omasta etenemisestä. Aina voi oppia uutta ja parantaa suoritusta. Ja täytyy todeta että ei se ihan helppoa oo järjestäjällekkään toteuttaa tällasta kun ei yhtään tiedä mitä tasoa ihmiset oikeesti on. Porukoilla on vaan niin eri näkemykset omasta tasostaan.