... osoitteeseen nitademi.blogspot.fi

Jepp, eli blogi toimii taas. Ainut todella ärsyttävä juttu on, että kuvat ovat kadonneet lopullisesti  Kaiken hässäkän keskellä on kaikki kuvat kadonneet jotka on lisätty blogiin 2009 jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että meikäläisen kaikki kuvat on poissa. Täytyy todeta että ketuttaa pahasti! Mietin jo että vaihtaisin blogia, mutta tavallaan en kumminkaan jaksa rakentaa uutta blogia alusta, siihen kun menee tovi aikaa. Tyhmintä tässä on se, että mulla oli kuva tossa otsikon alla, vai päällä, en nyt muista, mutta mä kun en sitä itse siihen osannut laittaa niin en osaa nytkään. Eli jos joku osaa ja haluaa auttaa niin olis kauheen kiva saada tohon tyhjiöön joku kuva mun koirista. Mä en vaan tajua miten se siihen saadaan.

Mutta tässä nyt tämmönen nopee kirjotus, eli elossa ollaan, kuulumiset kirjotan kunhan ehdin/jaksan.

Loma on alkanu kovalla kiireellä, tuntuu ettei ehdi lepäillä ollenkaan  Eilen aloitettiin ton meidän pikkupihan projekti, blaah miten puuduttavaa, kun siitä ei koskaan hyvää saa ni tuntuu turhalle. Kotona siivoilin muutenkin ja projektina oli sulattaa jääkaappi ja pakastin. Meidän safkat pääs silläaikaa mun vanhempien jääkaappiin ja pakastimeen. Nitan kanssa kuskasin ruuat ja sen jälkeen mentiin mun mummille ja vaarille kylään. Nita ei olekkaan nähnyt niitä yli vuoteen, viimeksi sillon joskus ku ne vielä asu Jyväskylässä. Mummi ja vaari asuu kerrostalossa joten Nita pääsi kerrostalon rappusiin, ja hyvinhän se meni vaikka vähän taas kiireellä meni ja kompuroi. Sisällä sai sitten syödä luuta ja pääsi jopa sohvalle. Tunki sohvalla ihan miedän vaarin viereen ja oli siinä rapsutettavanan  Kyläilyn jälkeen käytiin vielä kävelyllä mummin ja Nitan kanssa. Nita kulki edellä koko matkan ja oli niin iloinen. Kotiin kun päästiin niin haettiin Demi mukaan ja lähdettiin Puolarmetsään lenkille. Tytöt pääsi metsään juoksemaan vapaana ja siellähän ne pinko yhdessä menemään.

Illalla tein kotipihalla pienet tokottelut. Nita sai aloittaa. Aloitettiin treenaamalla maahanmenoa uudella tekniikalla ja uudella käskyllä. kirjoitanpa tännekkin uuden käskyn jos jostain syystä sen unohtaisin, eli "ligg" on uusi käsky kaukojen maahanmenossa. Sitten otettiin sivulletuloja joista nopeasti palkkaa, ja sainkin nopeampia sivulletuloja aikaiseksi. Sitten sivuaskeleita oikealle ja ne oli niin hienoja  Loppuun vielä peruutteluita. En tiedä oonko tänne aikaisemmin niistä kirjoitellut, mutta Nitan kanssa tehdään ns. seuraamiskaaviota peruuttaen, sisältäen siis kaikki käännökset. Nita on tästä aina niin tohkeissaan ja intopiukeena ja sehän vasta mukavaa onkin  Tähän piti keksiä lisähaastetta joten lisäsin "kaavioon" pätkän juoksua peruuttaen ja sehän se hauskaa vasta olikin, se siis onnistui! Ai niin, tehtiinhän me pätkä ihan tavallista seuraamistakin, eli treenasin tässä hidasta, se on Nitalle kaikista vaikein seuraamisessa, namiavusteisena teki hienosti.

Demi teki omalla vuorollaan sivulletuloja, hyvin. Tehtiin myös kontaktia peilen edessä ja tyttöhän napittaa  Seuraamista namiavulla ja olipas muuten kivanoloista, käännökset toimi hyvin, varsinkin oikealle ja täyskäännös. Vasemmalle pitää muistaa taas erikseen treenata sitä tekniikkaa. Peruuttaen maahanmenoja, nopeita, hyvä. Kaukoja muutama vaihto m-i, i-m. Ja loppuun paikallamakuu 2 min 30sek. josta 30sek. piilossa, hyvin. Sisällä ei haistele mitään ja napittaa kokoajan, ulkona sitten pää käntyilee ajoittain ja yrittää haistella maata. 

Tänään olikin aamutreenit Purinalla. Otin Kirsin ja Nooan kyytiin ja ajettiin Purinalle agilityyn. Aloitin Nooan kanssa,tein 3 pientä settiä. Tehtii eka keppejä, jossa oli 3 verkkoa poissa. Muutaman kerran tuli aukosta pois, mutta muuten hyvin. Otin myös yhden hypyn takaa kepeille, hyvin. Tokassa setissä muutama A, jossa kontaktin ottaminen vielä hakusessa, lisää treeniä. Sitten pelkkää rengasta, haki hyvin, joten otettiin rengasta yhden hypyn takaa. Muutaman kerran meni ohi, mutta hienosti keskitty ja haki keskelle rengasta vaikka tultiinkin vauhdilla hypyn takaa. Muutama taakierto yhdellä hypyllä. Vikassa setissä muutama puomin alastulokontakti, tähänkin lisää treeniä. Laitoin puomin alastulon minipöydälle, eli treenattiin pelkkää alastuloa.

Demi teki kaksi settiä. Ekassa pelkkiä keppejä, 3 verkkoa poissa. Aika vaikeaksi meni Demille, koska ei ole keppejä tehnyt tammikuun jälkeen (mutta osa verkoista on hävinnyt joten pakko oli mennä niin että osa oli pois). Muutaman kerran tuli tyhjästä välistä pois, mutta ihmeen hyvin kyllä sujui. Keppikäskyllä jo etsi keppejä, hieno tyttö! Demi otti myös kepit yhden hypyn takaa ja onnistui hyvin. Tokassa setissä otettiin puomin alastuloa. Demi hyppi alussa puomilta pois (onneksi siis oli pelkkä alastulo pöydällä), joten laitoin muutaman kerran nameja puomille jotta pysy lankulla. Muutama hyvä kontakti tuli kun pysy puomilla ja ahne kun on niin pysähty alustalle hienosti  Sitten miniradanpätkää, jossa 2 x u-putki ja hyppy välissä. Vauhti ei kyllä päätä huimannut mutta iloisesti meni tyttö. 

Purinalta ajettiin vielä Malminkartanon täyttömäelle. Kiivettiin huipulle ja katteltiin maisemia. Muutama poseerauskuva oli pakko ottaa ja lopppuun juoksutettiin Demiä ja Nooaa mäkeä ylös ja alas (ei koko mäkeä!).

Kuvia tulossa kunhan blogissa taas näkyy kuvat... 

Ollaan viikko oltu tekemättä yhtäkään treeniä, sisälläkään ei olla tehty muuta kun "paikallamakuuta" ruokaa odotellessa. Syy tähän on ollut aivan järkyttävä työviikko. Viikko oli henkisesti mulle niin rankka, etten oo jaksanu tehä mitään sen kummempaa. Mulle on hyvin riittänyt koirien pitkät lenkit. Eilen sitten vähän skarppasin ja lähdin Niittykumpuun paloaseman kentälle treenaamaan Kirsin kanssa. 

Demi teki kaksi settiä, ekassa oli tarkotus videokuvata kun teen itsenäisesti aloliikkeitä, mutta juttu ei toiminut millään. Mä tilauduin ja sen myötä Demi "katosi", vaikka iloisesti sitä kehuin ym. niin sivulletulokin oli hankalaa saatikka sitten seuraaminen. Ihan hirvee tunne kun koira ei vaan taho mun kanssa tehdä koska oon kummallinen (kun olin tiloissani). Saatiin kumminkin muutama oikeasti hyvä onnistuminen, esim. luoksetulo oli kovin hieno, tuli lujaa ja jäävät toimi myös hyvin. Onneksi tuli muutama hyvä onnistuminen niin vein Demin sitten autoon ja yritin itseni kasata.

Nita teki omalla vuorollaan noutoja. Levittelin kentälle kaikki erilaiset kapulat jota omistan, eli olisko niitä ollu 6kpl. Niitä Nita sitten nouti yksi kerralllaan. Ei kauheasti yllättänyt että toi kaikki puiset eka, kyllä ne metallitkin tuli kunhan vähän ensin niitä mietti. Tässä kohtaa mä olin vielä ite oikeasti pihalla, koska en edes tajunnu palkata Nitaa noudoissta, mä oon ihan hirvee ohjaaja  Pikkuhiljaa sitten ehkä ite palauduin ja sitten tehtiinkin Nitan kanssa ruutua. Pallon olin vienyt ruutuun valmiiksi jo ennen noutoja. Lähetin jostain 15m hyvin meni ruutuun. Leikittiin pallolla ja sitten lähempää lähettelin ruutuun, mukaan mahtu hyviä ja huonoja. Tiedän että Nita on tässä epävarma koska ei tiedä mitä mä siltä haluan. Mulla on ollu liian epäjohdonmukaiset vaatimukset, mutta siis oon nyt yrittäny että palkkaan kun on ruudussa, vähän keskemmällä, eli ihan ruudun sivureunoilla en hyväksy, koska sillon helposti alkaa hakeutumaan merkeille. Sitten viimeiseksi pitempi suora seuraamista, jossa muutama pysähdys ja juoksuosuus. Nita kyllä seurasi taas niin hyvin, on se hieno. Kontakti pysy todella hyvin, kuin myös paikka ja tyyppi on niin iloinen  Ihan vikaksi otettiin vielä sivuaskeleet oikealle, osasi tehdä ne oikein hyvin.

Demin toka setti sisälsi ruudun, vietiin pallo yhdessä ruutuun ja palattiin 15-20m lähettämään. Oli intona ja lähti vauhdilla, ihana pinkki pallo. Sitten muutama lähetys lähempää, eli paikkaa ruudussa, hyvin ja näistä edelleen pallo palkaksi. Sitten oli hyppynoudon aika. Tätä ei olla vielä koskaan tehty, mutta koska neiti osaa noutaa ja hypätä niin halusin kokeilla. Eka muistuttelin noutoa, ensin pitoa ja sitten yksi nouto. Sen jälkeen mentiin hypyn lähelle, hetsasin kapulalla, heitin kapulan ja heti perään päästin Demin menemään. Lähti vauhdilla, hyppäsi hypyn ja otti kapulan, sitten huusin vielä hyppää jolloin hyppäsi vielä kapula suussa takaisin, JEE  Mä olin ihan varautunut että tiputtaa kapulan hypätessään, mutta ei. Olipas kyllä hieno hyppynouto. Palkaksi taas pinkki pallo, mutta nyt se ei enää ollutkaan niin kiva, vaan palkka olikin mun käsivarsi, eli suojelucollie mulla taitaa olla  Leikittiin sitten hetki sellasta fyysistä leikkiä, mistä Demi tykkää ja pallo laitettiin taskuun, jolloin Demi oli siitä taas kiinnostunut, mutta eipäs saanutkaan enää leikkiä. Loppuun paikallamakuu Nooan kanssa. Aikaa reilu minutti. Demi haisteli maata muutaman kerran, josta kielsin, jolloin taas keskitty muhun.

Treenien jälkeen mentiin mäkkäriin jätskille ja juteltiin treenit vielä läpi. Demin kanssa mulla on nyt joku juttu. En oo aikasemmin tilautunut sen kanssa ja se reagoi siihen tosi voimakkaasti, joten pakko tehdä nyt itselle jotain. Eka setti oli siis melkoinen katastroofi, mutta onneksi sain siihen myös onnistumisia. Täytyy nyt ottaa seuraaminen uuteen alkuun, eli otetaan reilusti takapakkia ja pyritään saamaan se innokkuus takasin joka meillä oli ennen koetta. En todellakaan halua pilata tota koiraa kun se oli jo niin mukavalla mallilla. Onneksi tokassa setissä oli paljon hyvää ja tekemisen meininki oli jo toista luokkaa. Kyllä me vielä täältä noustaan. 

Mäkkäristä sitten vielä koiria leikittämään niitylle. Demi ja Nooa kyllä juoksi ja leikki ja loppua kohden jo mietittiin että kohtakohan syttyy sota. Demi kävi nimittäin aikalailla kierroksilla ja kävi Nooan hermoille. Demi vaan on tyypiltään sellanen, että haluaa ärsyttää muita ja sitten kun toinen hermostuu vähän ni saa siitä vaan lisää kiksejä ja vaan jatkaa. Nitan kanssa tällanen käytös nimittäin useimmiten loppuu niin että Nita jatkaa Demin kanssa leikkimistä. Ja Demi siis tekee tätä silloin kun on leikkimässä ja kun toinen vähän haluaisi levätä niin alkaa käydä sitten hermoille kun komentaa ja räksyttää ja hyökkäilee jotta saisi sen toisen vielä leikkimään. Demi pikku rontti! Nitakin kyllä välillä juoksi nuorison kanssa, mutta ei ihan syttynyt touhulle.

Varasin Nitalle steriloinnin ensi viikolle. Perjantaina Nita siis steriloidaan. Pikkasen kyllä jännittää, leikkaus on aina leikkaus, mutta uskon että kaikki menee hyvin. 

Jaahas, viikko taas vierähti tokon merkeissä. Alkuviikko meni treenatessa ja lauantaina oli sitten näytön paikka  Lauantaina ajelimme Hollolaan tokokokeeseen, jossa Harri Laisi toimi tuomarina. Kokeeseen lähdin ihan hyvillä mielin, tosin koko viikon olin koetta jännittänyt, ja sepä vasta epämukavaa olikin  Autossa mietin, että joko saadaan ykkönen tai sitten kaikki mahdollinen kusee eikä saada tulosta ollenkaan. Valitettavasti jälkimmäinen toteutu, mutta olen edelleen sitä mieltä että jos kaikki olisi toiminut hyvin niin se ykkönen olisi hyvinkin voinut irrota. Mutta takaisin kokeeseen. Oltiin koepaikalla ajoissa, reilun tunnin ennen kokeen alkamista. Kävin Demin kanssa kävelyllä ja neiti oli oma itsensä, otin pikku pätkän seuraamista joka tuntu hyvälle sekä paikallamakuun reilun minuutin, kakki tuntu edelleen hyvälle. Alokasluokassa starttasi 8 koirakkoa joten paikallamakuu tehtiin kahdessa ryhmässä. Me kilpailimme numerolla 1. joten pääsimme aloittamaan ensimmäisen paikallamakuun. Koe alkoi luoksepäästävyydellä, Demi istu sivulla ja piti todella intensiivistä kontaktia koko ajan, saatiin luoksepäästävyydestä 10p. Tuomarin siirryttyä muiden koirakoiden luo, Demi edelleen piti hyvää kontaktia. Sitten alkoikin paikallamakuu ja juuri ennen sitä Demin keskittyminen katoaa, kontakti on tiessään eikä Demi mene maahan ensimmäisellä käskyllä (99% menee ekalla käskyllä). Annan uuden käskyn jolloin menee maahan, jätän Demin "paikka" käskyllä, mutta Demi ei keskity muhun ollenkaan, joten kävellessäni pois mietin mahtoiko neiti edes tajuta jäävänsä paikallamakuuseen. Kun käännyn ympäri Demi makaa, mutta muutaman sekunnin päästä nousee seisomaan ja hetken päästä hiippailee luokseni. Demi nousi ylös kun kehänauha lepatti tuulessa, mutta mun on todella vaikeata uskoa että tuollainen häiriö olis sen saanut nousemaan. Treeneissä on ollut kaikenlaista häiriötä, paljon isompaa ja haastavampaa joten oudolta tuntuu että pelkkään kehänauhan lepatteluun olis reagoinut. Treeneissä ei ikinä edes ole noussut seisomaan, muutamia kertoja on noussut istumaan mutta suurimmaksi osaksi on pysynyt maassa ja aikaa on ollut usein 3min. Paikallamakuusta siis 0p.

Kehästä ulos ja palkalle, koska tätä ollaan treeneissäkin tehty, ja ajattelin Demin näin muistavan että palkkaa on kyllä tulossa (jatkoa ajatellen). Toisen ryhmän paikallamakuun jälkeen mentiin takaisin kehään. Liikkeestä ensimmäisenä seuraaminen kytkettynä. Seuraaminen oli ihan hyvää, silloin kun seurasi, mutta ongelmaksi koitui liikkeenohjaus, josta Demi otti kovasti häiriötä. Tätäkin ollaan treenattu, mutta turha sitä nyt on selitellä. Jouduin siis antamaan ylimääräisiä käskyjä koska joka kerta kun tuli käsky niin Demin keskittyminen herpaantui. Ajattelin että, keskeytän, mutta päätin kumminkin vielä kokeilla vapaana seuraamisen, mutta jos siinäkin keskittyminen hukassa niin keskeytys on varmaa. Seuraavana siis seuraaminen vapaana. Sama juttu edelleen, ilman ylimääräisiä käskyjä olisi pisteitä tullut enemmän, mutta mitäs sitä jossittelemaan. Oma fiilis laski, koska tiedän että Demi pystyy parempaan. Totesin liikkurille että keskeytän, jolloin liikkuri yritti ylipuhua ja oli sitä mieltä että opetan koiralle huonon tavan jos keskeytän. Tästä olen kyllä täysin eri mieltä, eihän Demi edes tiennyt mitä seuraavaksi olisi atpahtunut joten en kyllä mitenkään ekassa kokeessa voi opettaa jatkuvaa keskeyttämistä. Oma päätös piti ja kehästä lähdettiin 49p. kanssa ja pettymystä niellen.

Todella huono fiilis jäi, koska en olisi ilmoittautunut kokeeseen jos olisin ollut sitä mieltä ettei mitään mahdollisuutta ole, mutta toisaalta nyt tiedän että tarvitaan paljon erilaisia liikkureita ja mölleihin kyllä mennään ennen seuraavaa koetta. Mieli oli siis allapäin, mutta minkäs sille voi, pikkasen hätiköiden ehkä kuminkin mentiin kokeeseen, mutta virheistä pitää oppia. Demi on nuori koira ja aikaahan meillä on, joten turhaa sitä kiirehtiä. Kisatilanne oli kumminkin erilainen, itse jännitin aivan sairaasti joten sekin vaikutti todennäköisesti Demiin. Mutta tästä kun itse pikkuhiljaa selviää, niin lisää vaan treeniä ja ajatukset muualle.