Aamulla ajelin Hyvinkäälle, tänään Kiivi - Kati ja Sonia - Emma ei ollut mukana joten ajelin Nitan kanssa yksinäni. Lähdin tavallista aikasemmin joten ehdittiin pidemmälle lenkille ennen agilitytreeniä, ehdittiin jopa leikkiä Edin (tolleri) kanssa parkkipaikan viereisellä kentällä. Nitahan ei yleensä tykkää uroksista kun ne usein on aika päällekäyviä mutta Edin kanssa leikki sujui hyvin, kunnes Nita läimäsi tassulla Ediä päin näköä, Edi ei tätä oikeen arvostanut joten ärähti Nitalle jonka jälkeen Nita oli sitä mieltä ettei enää halua leikkiä Edin kanssa. Nita leikkii usein toisten koirien kanssa niin että laittaa tassua toisen naamaa, mutta kaikki ei tästä tykkää kuten tänään huomattiin.

Treeneissä ei tänään siis ollut muita kun Nita ja Edi joten saatiin kunnon tehotreeniä. Mimmi oli rakentanut 1. luokan radan joka tehtiin kahessa osassa että saatiin miettiä rauhassa puol rataa kerrallaan ja mahdollisimman paljon eri ohjausvaihtoehtoja. Tämä oli todella hyödyllistä ja pääsin testaamaan uutta ohjausta, saksalaista. Tuntui aluksi tosi vaikeelta, mutta lopputulos saksalaisella oli paljon parempi kuin valssilla, persjätöllä tai jaakotuksella. Onneks Mimmi pakotti testaamaan saksalaista, kiitti Mimmi

Putkesta esteelle nr. 4 testattiin siis mahdollisimman montaa ohjausta ja tähän väliin koitin valssia, persjättöä, jaakotusta ja saksalaista. Saksalainen toimi siis parhaiten. Kepit olisin halunnu ohjata oikelata puolelta koska sillon Nita suorittaa kepit paremmin, mutta koska vasemmalta puolelta sai paremmin ohjattua putkelle ja tehtyä takaaleikkauksen niin tyydyin siis ohjaamaan kepit vasemmalta puolelta. Tähän tarvitaan vaan niin sikana harjoitusta... Toisen putken jälkeen olis voinu tehdä puolenvaihdon, mutta koska kaksi viimeistä estettä oli puomin vasemmalla puolella niin Mimmi suositteli että pysyisin oikealla puolella ettei tarttis väistellä esteitä, tämä toimi hyvin.

 Nitalla oli tänään todella paljon vauhtia, oli mukavaa ohjata kun neiti tykitti menemään. Onhan Nitalla aina ihan hyvin vauhtia mutta tänään siis ihan kunnolla. Radan vaikein kohta oli kepit, ne on edelleen epävarmat, ei itse hakenut kepeille esteeltä nro. 10 vaan jouduin ihan ohjaamaan oikeaan väliin. Loppu rata meni kuten alkukin, eli todella hyvin . Tunnin paras anti oli kun saatiin kokeilla useampaa eri ohjausta samaan kohtaan, näin huomasi mikä sopi mihinkin kohtaan.

Hyvinkäältä ajettiin vanhempieni luokse kyläilemään, sisko sattu tulemaan vähän meijän jälkeen joten mentiin Nitan ja Ronjan kanssa metsään. Nita yritti saada Ronjaa leikkimään, mutta vähän vaisuksi jäi. Kyllä ne hetken yhdessä keppiä veti, mutta en tietenkään saanut siitä mitää valokuvaa... Lenkkeilyn jälkeen mentiin kaupan kautta siskolle. Nita pääsi harjoittelemaan kerrostalon liukkaita rappusia, viimeksi vähän kompuroi ja piti aikamoista meteliä kun niin pelotti, mutta tänään meni ulko-ovelta määrätietosesti rappusten juurelle ja lähti samantien kiipeämään rappusia ylös, ei hetkeäkään epäröinyt, jess! Kun sitten oli aika lähteä kotiin nii epäröi hetken ylhäällä, mutta lähti sitten tulemaan alas, tänään ei mitään kompurointia tai liukastelua, hyvä niin.