Ajeltiin Monicalle iltapäivällä ja sieltä sitten yhtämatkaa Hyvinkäälle treeneihin. Meillä on vielä Nitan kanssa noita paikattavia tunteja joten päätettiin mennä kun oli mahdollisuus päästä Tarjan treeneihin. Alkuun radanrakennusta joka sujui mukavan nopeasti, sitten tutustumaan rataan ja suunnitelmia tekemään. Radalla oli useampi haastava kohta ja tuli taas huomattua että Nitalla vauhtia riittää. Haltuunotot ei todellakaan ole niin hyvässä kuosissa kun pitäisi olla, mutta hyvähän siihen on havahtua. Kun paljon tiukkia käännöksiä niin haltuunottoja useita peräkkäin, ja sain välillä huutaa "täällä" ihan kunnolla ennen kun sain neidin haltuun... meidän neiti kun vaan vauhdin huumassa oli menossa suoraan edessä olevalle esteelle. Tosin onhan se mahtavaa että koira tykkää lajista, paljon kivempi treenata näin.

Radan ensimmäinen haaste oli putkesta (2) A-esteelle (3). Nita tuli niin lujaa putkesta ulos, enkä saanut haltuun, joten käännös venyi pikkasen pitkäksi, melkein oli okserilla ennen kuin kääntyi. No tätä hinkattiin hetki kunnes saatiin neiti kääntymään heti putken suulta. Seuraava haaste oli okserilta putkelle. Tässä Nita oli menossa väärään päähän putkea ja haltuunotto tässäkin siis myöhässä, uudestaan jonka jälkeen sain Nitan heti okserilta laskeuduttua haltuun ja siitä ohjaus putkeen, sujui hyvin. Keppejen jälkeen loppurata meni takaaleikkauksilla, ja taas oli haltuunotot hakusessa. Pituudelta Nita oli menossa suoraan edessä olevalle esteelle eikä suinkaan esteelle nro. 15. Ohajisn kuullemma ihan hyvin, mutta haltuunotto ei onnistunut jolloin ehti hypätä väärän esteen. No tätäkin hinkattiin ja hyvä lopputulos saatiin. Tehtiin rata ensin kahdessa osassa ja lopuksi koko rata putkeen. Kun tehtiin koko rata niin näytti jo ihan hyvältä, takaaleikkaukset sujui hyvin ja olin muutenkin ottanut opikseni aikaisemmista virheistä ja haltuunotot jo paljon parempia. Tunnin loputtua puhuin vielä Tarjan kanssa ja Tarja sanoi että on kiva kun näkee meitä harvakseltaan kun sitten on kiva nähdä miten ollaan edistytty. Kiva kuulla että ollaan jonkun muunkin mielestä kehitytty. Itselläni onkin ollut tämä tunne, mutta ei sitä arvosta ja usko ennen kuin kuulee sen joltain muulta.