Pitkästä aikaa suunnattiin koirien kanssa Puolarmetsään. Ollaan vältelty paikkaa talvisin kun siellä on ihan tuhottomasti hiihtäjiä, jotka on kovin äkäisiä, koirat eivät sais olla lähimaillakaan jos niiltä kysyttäis. Mutta asiaan. Huomasin siinä hiekkatiellä, suunnistaessamme metsään että, hitsit, siellähän on käpyjä vaikka kuinka. Ja koska olen lukenut ihmisten treenaavan tunnaria kävyillä päätin kokeilla. Demin sidoin puuhun kiinni siksi aikaa ja Nitan kanssa tunnaria treenaamaan. Etsin kohdan jossa useampi käpy. Jätin Nitan istumaan muutaman metrin päähän, otin kauempaa kävyn jota pidin jonkin aikaa kädessä hajustumassa, jonka jälkeen laitoin sen muiden käpyjen viereen. Nitan lähetin etsimään "omaa". Ihme kyllä, Nita oli heti nenä auki ja käytti sitä. Haitseli heti omaa, mutta tarkasti vielä muut mutta palasi oman luokse ja nappasi sen suuhun, valtavat kehut. Ja koska olen AHNE p***a, niin pitihän se uusia, vähän niinku sen takia että "jos se oli vaan vahinko että löysi oman". Menin uuteen kohtaan, otin uuden kävyn ja sama homma. Kauempaa alkoi lähestyä ihmisiä, ehkä 50m päässä. Nita huomas ihmiset ja häiriö tuotti isoja ongelmia. Lähti etsimään omaa kaukaa, jostain 10m, vaikka en siellä edes ollut käynyt, eli mun hajuja ei siellä ollut. Haisteli ja haahuili, katteli ihmisiä ym. Annoin useamman käskyn ja loppujen lopuks pyysin takasin mun luokse. Oli hetken aikaa siinä mun sivulla niin että kaikki ihmiset häipy näköpiiristä. Otin oman kävyn uudestaan käteen ja hajustelin ja laitoin muiden joukkoon, mutta uuteen kohtaan. annoin käskyn ja vähän näytin varuiks suuntaa, jotta ei ihan sekoiluks menis. Lähti kävyille, haisteli tarkasti ja kauan ja loppujen lopuks löysi oman, jihaa! Palkkaa ja paljon kehuja. Jos nyt vaan oppis että se yks kerta riittää kun Nita tekee työn hyvin, eli käyttää nenää. Ja mikä älyväläys oli jatkaa kun huomasin että ottaa ihmisistä paljon häiriötä?! Tyhmä olen ja sen tiedän, jos sitä joskus oppis.
Jatkettiin matkaa, koirat pääsi vapaana metsäilemään. Kun oltiin ehkä 10 min kävelty niin Demi pysähty ja häntä oli pystyssä, sekunnissa parissa tajuisn että edessähän on peura. Mitään en sanonut ennen kuin Demi lähti peuran perään. Laukkas jonkun 20m peuran perässä, onneksi oli korvat mukana, huusin odota, ja Demihän odotti. Kun pääsin lähemmäs vapautin ja Demi lähti jäljestämään peuran perässä. Eteni melko hidasta vauhtia, laukalla kumminkin, oli koko ajan kuulolla, joten pyysin välillä odottamaan jottei sitten häippäse peuran haju nenässä. Kolme kertaa lähti jäljestämään kunnes tais kyllästyä ja jatkoi Nitan kanssa touhuamista.
Niin ja mä saan sunnuntaina springerin, siskolta lainaksi. Pääsen siis jatkossa pyöräilemään springerin kanssa. Täytyis vaan ne valjaat käydä myös koirille ostamassa. Nita on aikasemmin pyöräillyt autovaljaissa, mutta ne ei istu hyvin. Syksyllä kävin myös kaupasta valjaita etsimässä ja sovittamassa, mutta Nitalle ei sillon löytynyt sopivaa kokoa, jäi kokojen väliin. Ja Demille pitäis tietty kans ostaa omat valjaat. Saa nähä miten Nita sopeutuu springeriin ja Demi koko pyöräilyyn.
Niin ja Berralla pitäis myös käydä, ostamassa sellanen fleece hihna Demille. Ihan vaan sen takia että sen olis kivempi "roikkua" hihnassa
Voi kuulostaa jonkun mielestä kaamealle, mutta mä oon innoissani kun Demi alko tänään vetämään, omasta hihnastaan ihan kunnolla. Mä pääsin jopa pitämään vastaan ihan kunnolla, jee! Haluan kaikin keinoin kannustaa Demiä vetoleikkeihin, tästä se alkaa (toivottavasti). Demi on kyllä tosin aikasemminkin vetänyt, mutta pitää hepposesti kiinni ja päästää helposti irti, joten jos tää hihna vetoleikki auttaa ni se olis jees .
Huomenna aamupäivästä Puolarmaariin, lenkkeilemään/riekkumaan Nooan kanssa. eli Tytöt pääsee leikkimään Nooan kans pitkästä aikaa
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.