Torstaina ajoin Rastaalan kentälle tokoilemaan, kun Heidi ilmotti että on muutama tokoilija sinne menossa. Olin ajoissa paikalla ja meninkin eka pienelle lenkille jonka jälkeen leikin Nitan kanssa kentällä. Otin perusasentoja ja siitä palkaksi narupalloa kehiin. Ihan ok perusasentoja, tosin on ne vieläkin vinoja . Seuraamiset meni kivasti, välillä kyllä kontakti katos, mut suurimmaks osaks meni kivasti. Kaikki jäävät oli hyviä, hyvä Nita! Otin aika paljon liikkeitä, moneen kertaa ja palloa heittelin ihan urakalla. Otin myös ittekseni paikallamakuuta kun muut treenas kentän toisessa päässä. Nita oli levoton, tais nousta ylös muutaman kerran ja piippas tietenki . Otettiin lopussa yhteis paikallamakuuta, taidettiin ottaa 4 kertaa. Eka 2 min, sit joku 1 min ja pari kertaa niin että vaan käveltiin pois ja tultiin takasin. Vaihdettiin joka kerran jälkeen paikkaa niin ettei sama koira ollu aina vieressä. Tossa pitkässä paikallamakuussa nita oli aika levoton, pysy kyllä maassa, mutta piippaili paljon, toisella kerralla piippas jo vähemmän, ihan vaan sillon tällön, ja noi vikat kerrat ku vaan kävästiin poissa niin oli hiljaa. Treenattiin myös luoksepäästävyyttä, tulikin mieleen että eipä olla juuri treenattu ja se kyllä näky. Nita peruutti pois, ei meinannu millään pysyä paikoillaan, oli kyllä kiinnostunu tästä ihmisestä mutta alkuun piti aina varuiks pakittaa. Olin vähän yllättyny että noin kovasti reagoi. Lisää treeniä tähän.

Lauantaina oli agitreenit Hyvinkäällä. Tiina piti tunnin ja tehtiin 18 esteen rata. Meille alku oli haastavampi kuin loppu, mutta ei siinä alussakaan mitään suuria ongelmia ollu. Mulla on vaan jotenki sellanen tapa että alkuun en ite oo niin skarppina enkä ohjaa kunnolla, vasta kun joku huomauttaa asiasta niin alan kunnolla tekemään.

Hankalin kohta oli siis toi putken suu, este nro 3. En ohjannu kunnolla jolloin Nita teki pienen pyörähdyksen ennen kun meni putkeen sisään. Otin Nitan siis vastaan tossaputken suun kohilla, mutta alkuun mun ohjaus oli joku ihme huitasu ja Nita ei oikeen  hahmottanu, mutta kun ohjasin sit paremmin niin meni tosi hyvin. Seuraava haastava kohta oli toi 4. este. Tai seki oli ihan helppo sit ku otin Nitan vastasella niin meni tosi hyvin, ekalla kerralla yritin vaan jotain ihme peruutusjuttuu (ite peruutin ja yritin ottaa samalla haltuun) ei onnistunu koska peruutin ihan killiin jolloin en ollu mitenkään linjalla, sit Tiina vihjas että kandeis vaan ottaa vastasella vastaan ja olla valmiiks jo lähellä tota 4. estettä. Kun tein ohjeiden mukaan niin toimi hyvin. Muissa kohdissa ei sitten ollukkaan mitään korjattavaa. Nita irtos hienosti ja kontaktit oli hienoja. Hyvinkäältä ajeltiin Monicalle. Kävin kahvilla ja kattomassa pentuja, on ne vaan niin ihania . Soopeli narttu pentu Sissi on aivan mainio pakkaus, saa Satu siitä ihanan riiviön kotiin. Monicalta ajoin vielä Malminkartanoon tekee pikaset toko treenit, ja vähän niinkun tutustumassa paikkaan. Kaikki liikkeet meni hyvin, paikallamakuussa oli levoton ja nous istumaan ja piippas ja piippas...

Tänään sunnuntaina heräilin kuuden jälkeen. Itseasiassa heräsin yöllä useaan otteeseen kun jännitti ihan pirusti, mutta sain sitten kumminkin aina unen päästä kiinni. Mutta kuuden jälkeen ylös ja laittamaan kaikki kamat kassiin mitä olin jo eilen ettiny, Nitalle aamuruoka, itelle aamupala, ja sit lenkille ja lähtö koe paikalle Malminkartanoon. Olin paikanpäällä jo klo.8 vaikka meijän paikallamakuu ryhmä alkoikin vasta klo. 10:15. Halusin olla ajoissa paikalla jotta saan Nitan rauhallisempaan mielentilaan. Käytiin 45 min lenkillä jonka jälkeen otin vähän liikkeitä. Sen jälkeen vaan hengailin ja katoin muiden suorituksia.

Sitten olikin meijän vuoro mennä paikallamakuuseen. Alkuun tuomari Harri Laisi kerto vähän sääntöjä jonka jälkeen teki juoksutestin nartuille. Nitaa vähän jänskätti, ja pidinkin kättä masun alla jotta pysy seisomassa. Selvittiin siitä hengissä jonka jälkeen hyvillä mielin kehään. Tässä vaiheessa mua ei enää jännittäny juuri ollenkaan ja oli tosi kiva fiilis. Sit oli luoksepäästävyyden vuoro. Nita nousi seisomaan ja ottin muutaman askeleen taaksepäin jonka jälkeen kyllä otti askeleita eteenpäin ja anto tuomarin rapsutella ja haisteli itsekin tuomaria. Saatiin 9 pist. mikä mun mielestä oli yläkanttiin kun ottaa humioon että nousi ylös ja otti ne pari askelta taaksepäin. Paikallamakuu, meni ekasta käskystä maahan, mutta piipaus alko heti kun kävelin pois, piippaili kokoajan, oli kyllä välillä hiljaakin mutta nousi heti alkuun istumaan. Toinen koira lähti omistajan luo, jolloin Nita alko piippailee viel lisää. Nousi jossain vaiheessa seisomaan jonka jälkeen otti yen askeleen sillon tällön. Huomas että Nita ties että ei sais tulla, mutta neitiä tais ahistaa niin paljon että mateli mun luokse ja kun 2 min oli menny ni Nita istu mun edessä. Paikallamakuusta tuli 0 pist. Seuraamiset sekä hihnassa että ilman meni nappiin, just niin kun aina treeneissäkin, kummastakin tuli 9,5 pistettä. Maahanmeno oli 10 pisteen arvonen, sekin meni niin kuin aina. Luoksetulossa mokasin ite. Otin Nitan perusasentoon ja kun perusasento oli suora niin vahingossa sanoin "hyvä", jonka jälkeen ite mietin että voi paska, ei saanu sanoo mitään. Liikkeenohjaaja tänä aikana kun ite mietin että mitä vittua tuli tehtyä sano jo että jätä koira, no mähän jätin ja unohdin sanoa Nitalle "paikka", jonka seurauksena Nita nosti pyllyn maasta, sanoin nopeesti "paikka" ja jatkoin matkaa ja Nita jäi siis paikoilleen. Itse luoksetulo oli tosi hieno, hyvä vauhti ja perusasentoki oli suora, mut pisteet tais lähtee tosta pyllyn nostamisesta ja tuplakäskystä. Hyvä minä, säätöä, säätöä. Pisteitä tästä 8. Liikkeestä seis oli 10 pist. arvonen, hyvin siis sekin. Ja este 9 pistettä. Piste lähti siitä kun Nita otti pari askelta sivuun kun tulin sen viereen. Kokonaisvaikutelma 10 pistettä . Tuomari loppuun kommentoi, että seuraamiset todella upeita ja kaikki muu on todella hyvällä mallilla paitsi paikallamakuu. Sanoi etä kun se saadaan kuntoon niin todella hyvää jälkeä tulee . Tästä suorituksesta saimme 158 pistettä ja 2. tulos. Olen todella tyytyväinen. Meni just niin hyvin kuin osasimme. Paikallamakuu on edelleen vaiheessa, mutta sen kyllä tiesinkin. Vähän kyllä pieni harmitus iski kun huomaisn että 1. tulos oli niin lähellä, mutta toisaalta, tästä on hyvä jatkaa.