On jäänyt päivittäminen pikkasen vähälle kun kuumetta on podettu lauantaista lähtien... Ajatus ei kyllä vieläkään oikeen kulje, mutta jotain ajattelin kirjottaa ennen kuin kokonaan unohdan. Eli Ansu Leiman ja Mari Leviskä olivat kouluttamassa collieihmisiä koirineen Malminkartanossa ja mekin päästiin mukaan jo opittiin uusia juttua. Ekana liikkeenä valitsin ohjatun noudon, koska sitä ei olla koskaan treenattu ja halusin kuulla Ansun mielipiteen siitä miten lähdetään liikkeelle. Alkuun otettiin pelkkiä suuntia, eli Nita seisomaan mun eteen ja sit käsky "oikee" tai "vasen" jonka jälkeen Ansu heitti pallon joko oikeelle tai vasemmalle. Nita tajus tän yllättävän hyvin ja sit päätettiin kokeilla jo kapulalla. Otettiin vaan yks kapula,eli tässäkin suuntaa ja kaarta, jotta koira oppii tekemään ison kaaren noutokapulalle eikä pelkästää lähde ohjattuun suuntaan. Kun koira on sisäistänyt kaaren on sen helpompi mennä pyydettyyn suuntaan vaikka olisikin merkillä vinossa. Nita tajus tän tosi hyvin ja nouti innokkaasti kapulaa ja kaarre oli tosi makee. Ite kävin siis kapulan viemässä joko oik. tai vas. ja kävelin kaaren ja sit lähetys. Yllätyin ihan kun meni niin hienosti . Puhuttiin myös Nitan nouto "ongelmasta" jota ei enää taida olla, ainakaan Ansun mielestä mitään ongelmaa ei ollut. Nitan hidas palautusvauhti johtuu tod.näkösesti siitä että on epävarma missä kapulan luovuttaa. Tähän vinkiksi saatiin pilkkoa nouto pienempiin osiin niin että palautus ja luovutus treenataan erikseen. Vauhdissa ei tänään ollu mitään moitittavaa, meni todella lujaa kapulalle ja tuli myös lujaa takasin.

Kuvat: Pia Koskinen

Seuraavassa sessiossa otettiin tunnaria. Nitan huono nenänkäyttö ongelmana. Jemmattiin yhtä tunnarikapulaa nurmikolle, ei löytänyt neiti sitä millään, otettiin useampi toisto, kyllä se lopulta löyty mutta kesti kovin kauan ja lopettaa työskentelyn kesken kun ei heti löydä. Yrittää edelleen etsiä silmillä enemmän kuin nenällä joten kokeiltiin sellasta että levitettiin n. 30 kapulaa sikinsokin ja yks oli siis merkattu. Nitalla ei ollu nyt mitään muuta mahollisuutta kun käyttää nenää. No alku vaikutti hyvälle, haisteli kaikki kapulat kivasti läpi ja hetken pyöri ja hyöri jonka jälkeen lopetti työskentelyn. Pyysin jatkamaan ja neiti jäpitti vaan vieressä tekemättä elettäkään. Menin kapuloiden lähelle ja annoin uutta käskyä useamman kerran jonka jälkeen hetken taas haisteli ja nosti yhen kapulan joka oli väärä. Otin kapulan pois ja pyysin jatkamaan, eipä oikeen neitiä kiinnostanut ja loppujen lopuks menin lähelle merkattua kapulaa ja pyysin etsimään, kyllähän se lopulta sen oikean nosti, mutta mulla jäi kyllä sellanen fiilis että se nosti sen kyllä sattumalta, yhtä hyvin olis voinu nostaa vaikka viis ennen sitä oikeeta. Ansu totes et pitäis keksiä erilaisia juttuja missä Nitan olis pakko käyttää nenää eikä silmiä jotta sais treenattua nenänkäyttöä. Otettiin velä liikkeestä istumista. Sitähän ollaan just vasta alotettu treenaamaan, Ansun mielipide oli että käsimerkin avulla peruttaen opetetaan istumaan jonka jälkeen sitten edetään. Eli ite peruutan ja kutsun Nitan luokse ja pysäytän käsimerkillä. Tässä siis ideana se että Nita tajuaa että liikkeestä voi myös istua eikä vaan mennä maahan. Toimi ihan hyvin, joten jatketaan kotona.

Päivä oli oikeen antoisa ja kouluttajat oli tosi mukavia, hyvin positiivisia. Pidin heidän tavastaan kouluttaa ja menisin toistekkin jos mahdollisuus tulee