Otsikkoon viitaten.. tää on tän hetkinen fiilis kun on kahden päivän treenit tehty...

Maanantaina liitelin Nooan kanssa HAU:n treeneissä. Harjoiteltiin vastasen käden käyttöä kahdella eri radanpätkällä. Ekalla radalla oli kolme hyppyä peräkkäin ja hyppysuoran vasemmalla puolella oli u-putki. Koira kutsuttiin kakkoshypyn takaa vastasella ja ohjattiin sitten edelleen vastasella u-putkeen. Koira myös napattiin vastasella putken suusta ja ohjattiin keskimmäisen hypyn kautta vikalle hypylle. Tehtävä onnistui oikein mainiosti ja tuntui meille helpolle jutulle, toimi siis hyvin  Vauhtia oli hirmusesti, mutta onneks Nooa lukee mun ohjausta hyvin niin saatiin kivat käännökset aikaseks ilman mitään hirveetä kaarretta. Toisella radanpätkällä treenattiin myös vastasen käyttöä, mutta tällä radalla piti myös työntää. Rata alkoi kolmen hypyn slalomilla jonka jälkeen u-putki ja slalomilla takaisin. Tässä oli monella vaikeata, kuten myös meillä kunnes tajuisn että hitto vie, mähän luotan Nooaan ja pystyin menemään kakkoshypyn siivekken luokse josta "theitin" Nooan ykköshypylle ja sitten olikin hyvissä asemissa vetämässä vastasella 2. hypyn oli. Kolmoshypylle työtö oli vähän hankala alussa koska juoksin vähän niinku kilpaa Nooan kanssa enkä tietenkään ehtinyt . Tässäkin auttoi se, että pidin Nooan vastasella tarpeeks kauan niin että olin hyvin linjalla ja sitten vain työntö 3. hypyn yli ja putkeenha tuo koira ampasee hienosti jolloin taas olin hyvissä asemissa kun tultiin slalomia takaisinpäin. Tehtiin myös muutaman kerran varaatiota rataan niin että ekan slalom suoran jälkeen lähetettiin putkeen jonka jälkeen mentiinkin kepeille (jossa oli 4 verkkoa poissa). Nooa tulee niin lujaa putkista joten tajusin onneksi suhista ennen kepeillemenoa jolloin Nooa vähän hidasti ja sain itsensä taitettua kepeille. Tosi kivat treenit oli ja Nooa oli kyllä niin valtavan hieno!

Nita ja Demi pääsi tokottelemaan sellaselle vanhalle hiekkakentälle joka on tosin jo vähän umpeen kasvanut. Molemmat aloittivat paikallamakuulla. Ekalla käskyllä maahan, mutta Demi nousi seisomaan kun kävelin pois. Menin takaisin ja käskin uudestaan maahan, nyt pysyi hyvin loppuun asti. Demillä paikallamakuu kesti 2min 30sek. Demi on rauhassa paikallamakuussa, mutta katselee ympärillee, josta olen huomauttanut jos paljon kattelee ympärilleen, nurmikolla myös haistelee maata, josta myös huomautus. Nita jäi vielä paikallamakuuseen, Demin kanssa tehtiin seuraamista. alku oli todella kivantuntuista, mutta sitten alkoi hajut häiritsemään, jätätti tai pysähty haistelemaan mataa, josta tietenkin huomautin. Loppuun vielä onnistunut pätkä. Liikkeestä seisomista niin että itse peruuttelin, nämä hyvin. Loppuun vielä tunnaria, piilotin 2 x tunnarin nurmelle, hyvin käyttää nenää ja löysi helposti. Erikseen pitää treenata sitä tunnarin tuontia käteen asti. Nitan paikallamakuu kesti varmaankin lähemmäs 7min, hyvin makasi. Nita teki myös seuraamista, jossa haisteli myös maata murr  huomautin myös Nitaa haistelusta. Luoksetulon stoppeja, jotka aivan käsittämättömän huonoja. Hiippaili vielä monta metriä mun käskyn jälkeen ja kun otin sitten tietenkin useamman toiston niin alkoi ennakoimaan, voi kökkö! Ja näitä luoksetulon stoppeja tein itse peruuttaen. Kaukoja i-s, namiavulla ja läheltä, nämä ihan ok, tarvii tosin vielä paaaljon treeniä tähän.

Tiistaina oli Nitan agility treenit ja vuorossa ratatreenit. Rata oli mukavanoloinen, ei mitään ylitsepääsemätöntä, mutta ei ihan sujunut niin kuin voisi toivoa. Nitalla oli vauhti ihan kadoksissa, laukkasi kyllä ihan etenevää laukkaa, mutta sellanen innokas draivi puuttui  Teknisesti kyllä sujui ihan hyvin, mutta kun Nita on hitaammalla vaihteella liikenteessä niin mun pitäis edelleen muistaa tehdä itselleni kiire. Eli en taaskaan muistanut että edelle en saa paljoakaan mennä vaikka ehtisinkin, pitää odotella ja sitten yhdessä juosta. Yhdessä persjättö kohdassa tuli kyllä hirveä kiire (joka siis hyvä asia), ja kysyinkin Matilta rataantutustuessa että ehdinkö tähän tehdä persjätön, vastaus oli että kiirettä pitää, mutta kun noin kysyit niin pakko ehtiä, treenataan vaikka yöhön asti mutta ehdittävä on  Eli sain kyllä juosta tossa kohdassa lujaa vaikka pääsinkin edeltävällä hypyllä vähän edelle, mutta persjättö toimi jatkon kannalta tossa todella hyvin. Kepeille meno oli vähän hankala ja tekniikka pujottelussa jälleen huono. Nita pääsee siis heinäkuussa keppitreeniin... Kontaktit oli muuten aivan kamalia ja siitä tuli kovasti palautetta. Nita siis himmailee törkeesti kontakteilla, joten myös kontaktikuuri alkakoon. Kontaktit on kyllä ollu tässä välillä hyvällä mallilla, mutta eipä enää.

Hallilta ajelin Puolarmaariin tekemään Demille jäljen. Siellä oli joku muukin jälkeä tekemässä, joten menin sitten eri kohtaan kuin mitä olin ajatellut. Tein jäljen joka oli 180 askelta. Alkuun joka askeleella keskellä harvemmin ja lopussa taas joka askelella. Kun olin tehnyt jäljen valmiiksi ilmesty kaksi harakkaa paikanpäälle. Hätistelin ne pois, mutta sillä aikaa kun hain Demin autosta oli harakat jo jäljellä. Harakat söi nappuloita jäljen lopusta samalla aikaa kun Demi jäljesti alkupäässä. Meinasin ensin hätistellä, mutta jattelin että se olis häirinnyt Demiä niin paljon joten en sitten hätistellyt. Kun Demi tuli puoleen väliin, oltiin melekin nenät vastakkain harakoiden kanssa. Demillä oli kova draivi päällä joten annoin jatkaa vaikka totesin että tuskin siellä enää nappulaa on paitsi loppupalkka. Kun nappuloita ei enää löytynyt nosti Demi päätä ylös ja haahuili, laski kumminkin kuonon taas alas ja jatkettiin loppuun joss sai sentään loppupalkan. Täytyy todeta että en tiedä kuinka fiksu veto tää nyt taas multa oli, mutta jäljestetty mitä jäljestetty. En tiedä menikö loppua ihan jäljellä koska yhtään nappulaa ei näkynyt puolen välin jälkeen, hemmetin harakat

Sitten tehtiin tyttöjen kanssa iltalenkki Keskuspuiston metsissä jonka jälkeen takaisin autolle jossa vielä tokoilin. Demi aloitti sivulletuloilla, hyvin. Pieni pätkä seuraamista, suoraa, täyskäännös, pysähdyksiä ja juoksua, hyvin. Seisomista, niin että pysyy paikoillaan vaikka kiertelen sen ympärillä, alkuun liikutteli tassuja mutta parani loppua kohden. Sitten luoksetulo, kisamaisesti, hyvin laukalla loppuun asti  Vikaksi vielä paikallamakuu, aikaa 2min 40sek. ja taas nurmella, haisteli nurmea muutaman kerran.

Nita aloitti metallinoudolla, ajattelin aloittaa jollain helpolla, mutta joo, tääkään ei enää suju. Lähti metallille vasta tokalla käskyllä, mutta ei noutanut. Annoin vielä useamman käskyn ja loppujen lopuks hain metallin ite pois ja vitsit että ketutti! Päätin treenata sitten pelkkää pitoa, niin pitkin hampain otti metallin suuhun ja ote oli aivan sairaan löysä. Hetsasin ja annoin uudestaan jolloin ote parani. Sitten annoin Nitalle vielä 2 x metallin ja lähdin juoksemaan jolloin Nita tuli innokkaasti mukana ja kun pysähdyin tuli sivulle. Sitten ruutua, lähetys n. 20m, lähti löysällä laukalla ja pysähty puoleen väliin, annoin uuden käskyn jolloin meni ruutuun, tosin liian reunaan. Otin uudestaan lähempää, n. 10m. nyt meni ruutuun ja pysähty ja meni maahan, tästä palkka. Otin vielä kerran, lähetys jälleen 20m, lähti mutta meni maahan ruudun eteen, uudella käskyllä ruudun viereen, kolmannella merkille. Kutsuin pois ja päätin viedä pallon ruutuun, nyt vauhdilla ruutuun, näitä vielä toinen. Epätoivo iski siis vielä pahemmin, ruutukaan ei toimi enää... mietin miks kaikki hajoo käsiin kun suunnittelee kokeisiin menoa, miksi?! No päätin tähän väliin ottaa paikallamakuun, ihan vaan oman pään nollaamiseksi. Aikaa 4min, piilossa auton takana, tämä sentään hyvin. Sitten tunnari, se kamala tunnari. Eka piilotin nurmelle, ei heti löytänyt, mutta teki kovasti töitä ja löysi. Sitten oma ja vieras vierekkäin, tai väliä niillä 40cm. Meni eka omalle, meinas ottaa mutta meni vielä tarkastamaan väärän, otti sen suuhun ja räkäs pihalle ja meni omalle ja toi sen. En uusinut kun vaan harmitti. Loppuun heittelin Nitalle vaan nakkipaloja maahan, sai rauhassa juosta ja syödä nakkia. Niin paska olo jäi, tuntuu kun kaikki nyt vaan menis päin hemmettiä, mikään ei enää onnistu, ei osata enää yhtään mitään, voihan itku

Nitan tokoilu jää nyt reilun viikon tauolle, kattellaan ens viikolla mitä tehdään... me taidetaan nyt vaan muutama päivä ennen matkaa halia ja lenkkeillä, ne kun aina luonnistuu tuon ihanan kanssa