otettiin pienet tokot ensin sisällä ja sitten jatkettiin ulkona. Ostin siis vihdoin oman metallikapulan, kiitokset Kirsille metallin lainaamisesta, nyt voimme sen palauttaa. Alun perin saatiin haaste, Kirsi lainas syksyllä metallin ja tarkoitus oli palauttaa metallikapula kunhan Nita on sen suostunut suuhun ottamaan. Noh onhan mun pikku neiti sitä jo jonkin aikaa ihan noutanutkin, mutta lainattu on vähän pidempään kun mulla ei ole omaa ollut. Tänään messarista sitten ostin oman, on kuulemma isompi kun normaali metalli, samat mitat muutoin, mutta painoa 250g ja normi painaa kait sen 200g. No me treenataa nyt vähän painavammalla. Mutta siis uuden kapulan innoittamana päätin vähän treenailla. Ja millä muullakaan kun uudella metallilla. Vähän jänskäsin mahtaako neiti metallia ottaa suuhun kun on vieraita hajuja, mutta eihän siinä mitään suurempaa ongelmaa ollut. Hetken aikaa haisteli ja sit otti suuhun ja toi sen mulle. Ei tarvinnu muistuttaa edes käsimerkillä sivulletuloa, muisti sen itsekkin, tosin kamalan vinossa se oli. No tätä pitää edelleen treenata erikseen, mutta loistavaa oli se että ei enää käsimerkkiä tarvii kun tulee jo muutenkin suoraan perusasentoon . Metallinoutoa tehään vaan sisällä, kun ulkona on niin kylmä (en haluu ikäviä kokemuksia jääkylmästä metallista) ja etäisyys ei vielä oo mikään kisamatka vaan ainoastaan 3-5 m. Sisällä otin myös muutaman toiston kaukoja m-i-m-i, hyvin. Ulkona jatkettiin pientä puuhastelua, alkuun ruutu, 3 x lelu ruudussa. Hyvin lähti ja löysi perille, vaikka ekalla kerralla meinas mennä oikeesta reunasta sisälle. Eka lähetys oli 5 m päästä ja loput ehkä 10-15 m päästä kun en kauempaa pystyny lähettää. Uudestaan kaukoja i-m-i, etäisyyttä n. 1,5m. Eka vaihto hyvä, tokaan istumiseen kaks käskyä, blaah. Otin hetken päästä vielä yhen m-i ja nyt meni ekalla käskyllä. Myös pikkupätkä seuraamista suoralla, edisti mutta oli hyvällä asenteella.