Maanantaina peruuntu jälleen HAU:n aksatreenit, liian kovan pakkasen takia, joten kotona vaan lenkkeiltiin, ei mitään sen kummempaa.
Tiistaina mentiin Hyvinkäälle aksatreeneihin lämpimään sisähalliin. Tehtiin pitkää rataa jossa sai juosta kunnolla, hyvä kun ehin koiran perään, sillä kun oli ihan sairaasti virtaa. Ei oo vähään aikaan taas ollu noin paljoa vauhtia, huh! Tuntu taas siltä että ehkä meijän vauhti voiski joskus tulevaisuudessa riittää korkeempiin luokkiin, jos tollasen vauhdin sais joka radalle. Ekalla radalla tais tulla yks kontaktivirhe A:lla, sekin vauhdin ansiosta ja sen takia että jäin jälkeen. Nita kun ei vielä käskystä pysähdy kontaktille niin tarvii olla kohtuu lähellä jotta pysähtyy, empä ehtiny ni siinä jäi kontaktit tekemättä. Toinen virhe tuli perusesteeltä, kielto tuli kun takaaleikkasin liian aikasiin. Kepit tuli radalla 2 krt, eka kerta meni ok, tokalla haukku taas tolkuttomasti ja vauhti oli hidas. Muuten rata meni hyvin ja vauhdilla. Toisella kierroksella meni puhtaasti ja vauhti oli edelleen hyvä, tollasella meiningillä kun sais aina heti ekan radan puhtaana ni olis jees. Treenien lopuks kun siinä reunalla odotettiin niin Nita hyppäs mun syliin ja samalla vinkas. Työnsin sylistä maahan ja katoin etutassuja, oikeeseen kun koskin niin vinku. Kävelin vähän ja näytti ettei onnu, otin kepit ja pari hyppyä vielä sit alko ontumaan pahasti, no hetken sit meni ilman et ontu ja sit ontu taas vähän. En siinä hässäkässä huomannu mitään ihmeellistä tassussa. Kotiin kun tultiin ja ehin jalkaa valossa tutkia niin huomasin että kannuskynsi sojottaa ihan miten sattuu ja nyt vinku kun koskinkin jalkaan. Laitoin jalkaan sideharson niin että kynsi asettuis paikoilleen eikä jäis mihinkään kiinni. Ontu jonkun verran muttei pahasti.
Keskiviikkona aamulla kun heräsin niin neiti hyppi kolmella jalalla, ei varannu painoa ollenkaan oikeelle eikä enää antanu koskea jalkaan. Soitin Espoon eläinsairaalaan ja sain ajan seuraavalle päivälle. Illemmalla ku tuli töistä kotiin niin ei enää ontunu ku ihan vähän ja anto jo koskea jalkaan. Illalla kävi vaan pikaseen ulkona.
Tänään ei enää ontunu jalkaa ja sain jo vähän taas katottua tassua, poikki se kannuskynsi selkeesti oli. Annoin Nitalle ruuan jo ennen klo. 5 aamulla kun sovittiin eläinlääkärin kanssa että varmuuden vuoks annan aikasiin ruuan jotta voi sitten iltapäivällä nukuttaa jos on tarpeen. Klo.16 meillä oli aika ja poikkihan se kynsi oli niin kun olin jo huomannu. Nita nukutettiin kevyesti ja kynsi poistettiin nukutuksessa. Homma oli ohi vajaassa tunnissa ja sain Nitan kotiin. Kun hoitaja Nitan toi mulle niin oli niin pirteenä, hetken jo ihmetteln ittekseni miten ei yhtään oo väsyny nukutuksen jäljiltä, no kotiin kun tultiin niin neiti jäi seisomaan ja siinä melkeen nukku seisaalteen. Yritin komentaa maahan, mutta koira oli muissa maailmoissa, joten "kaadoin" sen maahan. Tossa se nyt on nukkunu reilun tunnin ihan rauhassa. Sukka sillä on jalassa ettei pääse haavaa nuolemaan, viikko pidetään sukkaa ja sen jälkeen otetaan pois. Mitään ihmeempää ei tarvii tehä, huomenna voi poistaa tassusiteen.
Nyt on 4 viikon kilpailukielto, joten vois tehä yhteenvedon tältä vuodelta ja miettiä saavutettiinko tavoitteet ja tietty miettiä tavoitteita ensi vuodelle. Meillä alko nyt kumminkin aksatauko pikkasen aikasemmin ku oli tarkotus, siis ohjatuista treeneistä. Seuraavan kerran ohjatut treenit tammikuun alussa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.