Nitan aktivointi on nyt viikon ajan ollut muiden hommaa kun meikäläinen on ollu sairaalassa. Viime viikon keskiviikkona multa leikattiin puhjennu umppari ja maanantaina iltapäivällä pääsin kotiin. Nita oli suurimman osan ajasta vanhemmillani hoidossa, pari yötä ehti olla siskollakin. On siis saanut lenkkeillä, mutta ei mitään meijän pitkiä lenkkejä ja treeeit on siis jäänyt kokonaan väliin. Nyt kotona ollaan menty tosi matalalla profiililla, en pysty kävelemään edes selkäsuorassa saatikka että montaa kymmentä metriä pidempään eli lenkit on todella lyhkäsiä, tosin saadaan välillä apua vanhemmilta ja siskolta jotka sitte vähän enemmän ulkoiluttaa. Harmittaa kun pitäis treenata tokokokeeseen ja nyt menee aikaa vaan hukkaan tähän omaan toipumiseen.
Eilen illlalla lähin kyllä Nitan kans Juvanmalmille kun kerran saatiin kyytiki. Otin keppejä ja tuli huomattua että Nita suorittaa ne todella hyvin vaikka jäinkin taakse enkä siis edenny samaa tahtia Nitan kanssa (syy että jäin taaakse oli se että kävelen kuin 85 vuotias niin en ihan kerenny mukaaan). Nita on siis edistyny kepeissä tosi hyvin . Muuten otinki vaan lähettämisiä ja niitäkin tosi vähän. Lähetin A:lle, putkelle ja renkaalle ja sit yhdistelmä, este - putki - rengas. Irtos ihan kivasti vaikka en ollu kovin lähellä, enkä siis liikkunu esteiden luokse. Seuraavan kerran vähän treeniä sunnuntaina, koitetaan toipua siihen mennessä edes vähän.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.