Käytiin tänään Nitan kanssa Viikissä Yliopistollisessa Eläinsairaalassa. Nita osallistuu tutkimukseen, jossa tutkitaan vitamiinipitoisuuksia veressä. Tutkija on kiinnostunut tutkimaan vitamiinipitoisuuksia koska niitä on kovin vähän tutkittu ja esim. vitamiinien viitearvoja terveillä koirilla ei ole määritelty. Tutkimukseen osallistuu pitkäkarvaisia collieita ja sileäkarvaisia noutajia, 3-5v. narttuja. Ehdittiin juuri ajoissa Viikkiin, mutta aikataulut olivat pettäneet joten jouduttiin jonkin verran odottelemaan. Kun päästiin eläinlääkärin luokse, tehtiin ensin yleis- ja neurologinen tutkimus, sen jälkeen leikattiin muistaakseni kolmesta tai neljästä eri kohdasta kaulaa karvaa, jonka jälkeen otettiin verta. Verta otettiin paljon, 5 sellasta lasiputkilollista. Neula jota käytettiin oli paksu ja eläinlääkäri totesi että sillä on vaikeampi päästä suoneen käsiksi, ja Nitan kanssa se juuri oli niin. Suoni löytyi, mutta se luikerteli karkuun ja kun neula saatiin suoneen alkoi Nita peruuttamaan jolloin putkilo siirtyi ja verta vähän roiskui tassuille ja lattialle. Neulaa takaisin paikalleen ja sitten verta putkiloon. Nita oli alkukommelluksen jälkeen nätisti paikoillaan, hineo tyttö  Nitalta on aikasemminkin otettu verta ja silloinkin oli todella nätisti joten tiesin että neiti osaa olla aloillaan. Verenoton jälkeen etutassut putsattiin aj sitten päästiinkin jo pois. Kiva kun päästiin mukaan tutkimukseen, mua nimittäin kiinnostaa ihan hirveesti noi vitamiinipitoisuudet. Vitamiinipitoisuudet saadaan tietää joksu uuden vuoden aikaan ja huomenna saadaan todennäkösesti sähköpostia yleistutkimuksesta.

Viikistä soittelinkin Nitan kasvattajalle ja käytiin sitten siellä ennen kotiin menoa. Eipä oo Nita vähään aikaan siellä käynyt. Ja hyvin tuli toimeen Ella-mamman, Royn, Elviksen ja Kasperin kanssa  Kiitokset Monicalle kahvista, oli kiva nähdä!

Nitan kanssa ollaan tokossa tehty lähinnä seuraamista, ja siinä keskitytty täyskäännöksiin, paikallaan käännöksiin, peruuttamiseen ja sivuaskeleisiin. Kivasti on menny, varsinkin sivuaskeleet oikeelle on parantunu paljon. Kaukojen m-s vaihtoja, parempaan päin, vaikka töitä riittää tällä saralla.

Demin kanssa keskitytty sivulletuloihin, seuraamisiin ja kaukoihin. Sivulletulot ilman käsiapuja, ja ilman että on namia kädessä, hyvin. Seuraamisia, askeleita 1-4. Ja tänään siis ekaa kertaa neljä askelta ilman että namia kädessä, ja tyyppi pysyi mun mielestä hyvässä kohdassa ja kontakti pysy koko neljän askeleen ajan  Jihaa! Kaukoissa pääasiassa m-s, mutta myös s-i, hyvin... m-s tietty sujuu paremmin ku niitä ollaan tehty enemmän.