Lauantaina herättiin ajoissa ja lähettiin ajamaan Paimioon klo.6:30, perillä oltiin kahdeksan aikaan. Tokoleiri järjestettiin siis Paimiossa, maatalousoppilaitoksessa, oli aivan ihana ympäristö. Koulutuksia olo koko päivän, välillä käytiin syömässä ja taas treenikentälle. Koko viikonloppu oli aurinkoinen ja todella lämmin. Lämmin ilma vaikutti todella paljon Nitaan, ei ollut neiti ihan vireessä.

Lauantaina aamusta otettiin paikallamakuuta, kun monella oli siinä ongelmia. Otettiin kolmen koirakon ryhmissä, Nita pysy mukavasti, oli hiljaa ja rauhassa. Kävin palkkaamassa kohtuu tiheesti. Seuraavaksi otettiin seuraamisia. Nita kuulemma seuraa vähän vinossa ja on hiukan väljää seuraamista ja käännökset siis vielä vähän enemmän väljiä. No joo, omastakin mielestä käännökset oli vähän väljiä, mutta suoralla Nitan ja mun väli on se kämmenmitta, mutta kouluttaja oli sitä mieltä että pitää ottaa huomioon Nitan karvat (?), eli pitäis olla perjaatteessa vielä lähempänä, no tosta oon kyllä vähän erimieltä... no kumminkin sitten yritettiin saada Nitaa lähemmäs, mutta se on joko sen kämmenmitan musta tai sit painaa jalkaa vasten, mikä sekään ei oo hyvä. Iltapäivän treenissä otettiin ruutua. Nitan kans en oo kauheesti ruutua treenannu joten etäisyys oli alkuun 4 m.  Lähti hyvin ruutuun kun siellä oli lelu. Välillä lähetin ilman lelua, ja sillon kävin vaan näyttämässä (eli siis kävin ruudussa ja taputin maata) ruutua ja kun Nita juoksi ruutuun heitin pallon palkaksi, toimi hyvin, pisin etäisyys tais olla vajaa 10 m ruutuun, hyvin lähti. Mä oon aina käyttäny käsimerkkiä ruudussa (koska sääntöjen mukaan saa käyttää), mutta kouluttaja oli sitä mieltä ettei käsimerkkiä kuulu käyttää, otin sit ilmankin käsimerkkiä kun niin käskettiin ja tulos oli se että Nita oli todella epävarma, jouduin antamaan kolme käskyä ennen kuin lähti. Kouluttaja oli sitä meiltä että käsimerkki vaan sotkee ja haittaa jotenkin evl:ssä... No illalla grillillä tästä puhuttiin ja moni muu oli kyllä sitä mieltä että käsimerkkiä kyllä kannattaa käyttää, joten jatketaan käsimerkin kanssa. Vikana liikkeenä kaukokäskyt. Istu-maahan vaihdot meni ihan mukavasti kun olin lähellä. Otettiin erikseen seiso-maahan ja se  oliki aika vaikeeta kun piti yrittää että ne takajalat pysyy paikoillaan. Sain vähän ohjeita sellaseen "jumppaan" jolla treenaan tota seiso-maahan vaihtoa. Nita oli kyllä ihan veto pois koko päivän, kuumuus vaikutti siis aika lailla.

Sunnuntaina aamusta otettiin noutoa. Olisin halunnu treenata luovutusta, eli että saan Nitan tuomaan kapulan lähelle eteen ja istumaan ilman että räkäsee kapulaa suustaan. No tätä ei päästy treenaamaan koska kouluttaja oli sitä mieltä että ensin Nitan on pidettävä istuessaan kapulaa pidemmän aikaa suussa kun mitä nyt pitää. Eli treenattiin siis pelkkää pitoa, mikä on ollu aikasemminkin ongelma. Nita piti musta aika hyvin, ehkä 15 sek. jonkä jälkeen pudotti kun en pyytänyt sitä luovuttamaan. No sit tätä pitoa jankattiin ja jankattiin ja Nita ei loppujen lopuks suostunu enää otta kapulaa suuhun. Oon ihan tarkotuksella ottanu myös noutoa sen takia että nyt Nita on alkanu innostumaan enemmän kapulasta ja siis pitää jo paremmin kun aikasemmin, mutta kouluttajan mielestä noutoa ei saa ottaa ennen kuin koira pitää kapulaa vähintään minuutin suussa. No mä en oikeen tota  ymmärrä, kun tolla tekniikalla taas tapan Nitan nouto-motivaation. Oon kuulemma melkeen pilannu koko noudon kun tolleen väärässä järjestyksessä asioita teen, voi pöh! Jäi tosi p***a maku suuhun. No menin sit vähän myöhemmin ittekseni kapulan pitoa treenaamaan, Nita otti suuhun ja muutaman sekunnin päästä pyysin irrottamaan, oli pakko testata ittekseni olinko jo ehtiny tuhoomaan Nitan motivaation, mut onneks en. Otettiin koko ryhmän paikallamakuu vielä ennen lounastaukoa, Nita oli aika keskellä 10 koirakon riviä, pysy hyvin, vaikka muutama nous ylös, en palkannu yhtä tiheesti kun eilen. Iltapäivän treenissä halusin treenata luoksetulon pysäytyksiä, Nita oli tässä vaiheessa jo aika väsyny eikä kauheesti innostunu. Ekan stopin jälkeen alko ennakoimaan, eikä saatu neitiä enää juoksemaan läpi juoksua vaikka kuinka yritettiin, aika tuhoontuomittu juttu. Vikalle kierrokselle ei enää osallistuttu koska kun otin Nitan häkistä niin meni vaan heti takasin häkkiin ja sinne makoilemaan. Oli niin väsynyt neiti että en enää vittiny sit ottaa mitään ottaa.

Leiristä ylipäätänsä jäi hyvä maku suuhun, vaikka aika eri mielipiteitä, mulla ja kouluttajalla oli. Sillä oli muutenkin vähän kovempi tyyli treenata. Mutta siis leiripaikka oli aivan mahtava, muut leiriläiset ja niiden koirat oli tosi kivoja. Ja opin mä paljon uutta ja käyttökelpoisia juttuja, vaikka ne ei oman treenikerran aikana kyllä tullukaan, mutta muita kattomalla ja niiden vinkkejä kuuntelemalla opin uutta. Nyt tiedän esim. miten ohjatun noudon alkeita voi treenata. Suuri kiitos tokotoimikunnalle kun järjestitte leirin, eli KIITOS Kirsi, Piia V. ja Terhi.

Oltiin muuten todella väsyneitä Nitan kans kun päästiin kotiin, Nita nukku koko illan ja mäki otin pienet iltatorkut ennen nukkumaanmenoa. Kuvia saattaa ilmestyä jälkikäteen jos jollain leiriläisellä jotain kuvia meistä sattuis olemaan.

 Perusasento treeniä

 Ruutuun lähetys

 

Valmiina, paikoillaan, HEP!

 

 

... ja palkaksi narupallo

 Luoksetulon pysäytys, hyvin näyttää seisovan...

 P. Miettisen ryhmä

 

Kuvat: Jenna Ratia & Evie Rekola